Oppimista voi oppia!



"Aivoja voi trimmata ja päähän ympätä lisää muistia ja ymmärrystä", kertoo Tiede-lehti elokuun 2012 numerossaan. Ei siis pidä tyytyä ns. annettuihin älynlahjoihin, vaan tietoisesti treenata aivojen hermosolukkoa entistä parempiin suorituksiin. Lisäksi usko omaan osaamiseen lisää tutkijoiden mukaan mielihyvähormoni dopamiinin eritystä, mikä tuntuu palkitsevalta ja parantaa motivaatiota. Motivaatio innostaa oppimaan, innostus auttaa keskittymään, ja keskittyminen parantaa oppimista. Oppimisen positiivinen kierre on valmis!


Ehkäise stressiä, vahvista hermosolujen yhteyksiä
Mainitsemani Tiede-lehden artikkelin mukaan jatkuva stressi syövyttää hermosoluja ja on siten aivoillesi vahingollista. Kokeessa moni kokee stressiä, mutta pieninä annoksina se vain boostaa aivot huippusuoritukseen. Pelkostressi kokeessa on kuitenkin haitaksi. Paniikkitilanteessa aivot ohittavat pomonsa eli etuaivokuoren, missä sijaitsevat harkinta ja työmuisti. Tunteet tulevat järjen edelle, ja kaikki kokeeseen luettu tuntuu katoavan mielestä. Usko siis itseesi ja osaamiseesi - älä anna kielteisten tunnetilojen tulla sinun ja osaamisesi väliin!

Oppimista ja tiedollisia toimintoja voit vahvistaa muutamilla helpoilla keinoilla:

- Opiskele osissa. Kun koehiiret opettelivat uuden asian tunnissa, ne olivat unohtaneet sen vuorokauden kuluttua. Kun oppi pätkittiin neljälle tunnille, se pysyi muistissa.
- Pidä taukoja. Koska aivot järjestelevät muistijälkiä ja siirtävät asioita pitkäaikaiseen muistiin unen aikana, myös päiväunet edistävät muistamista.
- Hienomotorinen näpertely etenkin molemmilla käsillä tiivistää hermosolujen yhteenkietoutumista. Kannattaa siis esimerkiksi neuloa, taitella origameja tai koota pienoismalleja.
- Myös meditaation on todettu edistävän hermosolujen kytkeytymistä toisiinsa. Meditaatio myös parantaa keskittymiskykyä ja vähentää stressihormoni kortisolin pitoisuutta veressä. Tosin mikä tahansa hyvää mieltä tuottava asia vähentää veren kortisolipitoisuutta, joten jos meditaatio ei houkuttele, voit myös kokeilla vitsien kertomista/kuuntelemista tai naurujoogaa.
- Saunomisen on todettu alentavan stressihormoni adrenaliinin ja noradrenaliinin pitoisuutta veressä, ja kohonnut kehonlämpö puolestaan vapauttaa mielihyvähormoni serotoniinia.
- Aerobinen liikunta muovaa myös aivoja, sillä verenkierto ja aineenvaihdunta paranee aivoissakin.
- Ravitse aivojasi kunnon ruualla.


Motivaatio

Kun sinulta kysytään miksi opiskelet lukiossa, kysytään sinun motiivejasi. Sinulla on sisäinen motivaatio oppia silloin, kun olet kiinnostunut opetettavista asioista, haluat kehittyä tai koet opiskelun sinänsä palkitsevana. Motiivisi voivat olla myös ulkoisia. Sinulla voi esimerkiksi olla tavoitteena ammatti, johon vaaditaan ylioppilastutkinnon suorittaminen. Jos motivaatiosi on yksinomaan ulkoista, on opiskelusi helposti vain kurssien suorittamista. Sisäisen motivaation avulla saat opiskelusta enemmän mielihyvää, oppimistuloksesi ovat parempia, ja jaksat puurtaa vaikeinakin hetkinä.

Mieliaineiden opiskeluun on luonnollisesti helppoa löytää sisäinen motivaatio, mutta jokaisella on lukiossa edessään myös haastavia kursseja ja opiskeltavia aineita, jotka eivät niin sanotusti motivoi. Silloin sinun kannattaa jo ennen kurssin alkua miettiä miten voisit palkita itsesi tällaisen kurssin suorittamisesta (esim. joku haluamasi tavara, hemmotteluhetki tai matka). Näin sinulla on tavoite ja kannustin, joka motivoi ehkä enemmän kuin oppisisältö itsessään, ja jaksat sen avulla kurssin loppuun.

Oppimisen kannalta on hyvä, jos koet opiskelun tarpeelliseksi ja suhtaudut siihen myönteisesti. Ei kannata kantaa mukanaan esimerkiksi aikaisempia kielteisiä koulumuistoja, vaan aloittaa puhtaalta pöydältä ja valmiina ponnistelemaan vaikeuksienkin yli. Kielteinen asenne on todellinen oppimisen estäjä!


Tunne itsesi ja oppimistyylisi

Oppimistyylillä tarkoitetaan erilaisia tapoja ymmärtää ja painaa muistiin asioita. Jokaisella on oma tapansa yhdistellä oppimista eri aistikanavia hyväksi käyttämällä. Joku saattaa käyttää joustavasti useaakin aistikanavaa, joku toinen taas pääasiallisesti yhtä.

Auditiivinen oppija oppii parhaiten kuuloaistiaan käyttämällä, ja hän oppii hyvin kuuntelemalla oppitunneilla. Peruskoulu onkin ehkä mennyt vähin ponnisteluin hyvän kuulo-oppimisen pohjalta, mutta lukiossa on hyvä paneutua myös lukemisen strategioihin. Joka tapauksessa keskusteleminen asioista opettajien ja opiskelutovereiden kanssa painaa opittavan asian hyvin mieleen, joten auditiivisen oppijan kannattaa olla aktiivinen oppitunneilla ja käyttää kaikki keskustelutilaisuudet hyväkseen.

Visuaalinen oppija käyttää näköaistiaan ja muistaa hyvin symbolit, kuvat ja kaaviot. Niitä kannattaa käyttää myös omien muistiinpanojen tekemisessä, samoin kuin miellekarttojen piirtämistä. Opittavan asian muuttaminen mielikuviksi tai "sisäiseksi videonauhaksi" auttaa asian mieleenpalauttamisessa. Visuaalisista oppijoista osa on erityisesti tekstiin keskittyviä, ja he muistavat hyvin otsikoita, listoja ja yhteenvetoja. Visuaalinen oppija opiskelee usein mielellään yksin ja rauhassa.

Kinesteettinen oppija on toiminnallinen, ja oppii parhaiten tekemällä. Demonstraatiot ja opintoretket jäävät paremmin mieleen kuin oppikirjan tekstit samoista asioista. Koska lukio-opinnot ovat usein teoreettisia, auttaa kinesteettistä oppijaa sekin, että hän hieman liikkuu oppitunnin aikana. Tuolilla keikkuminen, jalalla tai kädellä taputtaminen yms. ovat kinesteettisen oppijan luontaisia keinoja tehokkaampaan oppimiseen, mutta valitettavasti ne häiritsevät muita. Tällaisen oppijan kannattaa miettiä miten voi toteuttaa liikkumisen tarvettaan äänettömästi ja muita häiritsemättä. esimerkiksi piirtelemällä, muistiinpanoja kirjoittamalla tai stressipalloa puristelemalla. Kotona voi kokeilla lukemista keinutuolissa istuen. Liikuntaharrastus antaa tarpeellista vastapainoa erityisesti kinesteettisen oppijan opiskelulle.

Alla on linkkejä oppimistyylin testaamiseen:

http://www.tenviesti.fi/test1.htm
http://kielikompassi.jyu.fi/omatila/tila/oppimistyylit_aistit_lomake.shtml


Mikä tahansa oppimistyylisi onkin, opiskeleminen vaatii aina työtä. Keskity oppitunnilla ymmärtämään ja mieleenpainamaan opittavat asiat. Kertaa kotona pian oppitunnin jälkeen, jotta muistijälki ei käyttämättömänä katoaisi. Pyri järjestämään tietoaines päässäsi siten, että mieleenpalauttaminen on mahdollisimman helppoa. Tee muistipolkuja ja kytke uusi asia aiemmin opittuun. Aivojesi muistitoiminto on kuin tietokone, jonne uusi asia tulee tallentaa järjestelmällisesti: kansiot selkeästi "otsikoituina" ja yksittäiset tiedostot ao. kansioihin järjestettyinä. Huono muisti tarkoittaa usein sitä, että tieto on "huonon arkistoinnin" vuoksi saavuttamattomissa, eli sitä ei ole riittävästi jäsennelty ja järjestetty muistissa. Tieto voi olla epämääräistä (huonosti ymmärrettyä) tai sitä ei ole kytketty aikaisempaan tietoon. Muistia voi kuitenkin treenata!

Koeviikkoon valmistautuminen

Koeviikon urakkaa helpottaa suuresti se, että olet koko jakson ajan tehnyt annetut tehtävät huolellisesti ja pyrkinyt ymmärtämään opeteltavien aineiden keskeisiä asioita ja kokonaisuuksia. Silloin voit kokeisiin todellakin vain kerrata eikä sinun tarvitse opetella asioita alusta lähtien. Opiskeltavan aineksen siirtyminen pitkäaikaismuistiin vaatii monta kertausta, ja siksikin koeviikkoon oikeastaan valmistaudutaan koko jakson ajan.

Koeviikolla on joka päivä eri koe, ja yhteen kokeeseen valmistautuminen vaatii 2-3 päivää. Mitä kiireisempi koeviikko sinulla on, sitä tärkeämpää on laatia kertaamiseen tarkka aikataulu - ja myös noudattaa sitä! Muista varata aikaa myös rentoutumiseen joka päivä sekä riittävästi yöaikaa nukkumiselle. Rentoutuminen ja uni auttavat aivojasi järjestämään ja tallentamaan opittuja asioita.

Voit tulostaa itsellesi lukusuunnitelman Yleisradion Abitreenit-sivustolta. Se sopii pohjaksi koeviikolle ja sitä edeltävälle viikollle, vaikka onkin varsinaisesti yo-kirjoituksiin valmistautumista varten. http://yle.fi/abitreenit/dokumentit/abitreenit_lukusuunnitelmapohja.pdf


Jaa opiskeltava aines noin 30 minuutin jaksoihin, jolloin keskityt tiiviisti, ajatusten karkailematta. Sitten pidät viiden minuutin tauon, jolloin voit venytellä, syödä/juoda jotain pientä, tai koota mielessäsi juuri lukemasi asian kokonaisuudeksi. Parin tunnin välein voit pitää hieman pidemmän tauon. Puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja pois näkyvistä, jottet harhaudu facebookiin tai päivittelemään kaverin kanssa opiskelun raskautta. Varasithan aikatauluusi päivittäisen rentoutumisen? Silloin on aika olla kavereiden kanssa. Tätä lukutekniikkaa sanotaan pomodoro-tekniikaksi, voit katsoa videon tästä:
http://www.pomodorotechnique.com/

Kielten kokeisiin valmistautuminen

Kerrattuasi kurssin tekstit, sanaston ja kieliopin, tee oppikirjan takana olevat kertaustehtävät ja tarkista ne. Näin huomaat mitä jo osaat ja mitä on kerrattava vielä lisää. Tee myös kurssiin ja kielioppiin liittyvät tehtävät oppikirjakustantajan verkkosivuilla (esim. www.sanomapro.fi , www.otava.fi). Oppilaan avaimen saat opettajaltasi. Olet varmaan huomannut, että koetehtävät ovat usein samankaltaisia kuin kirjan kappaleisiin liittyvät tehtävät. Kertaa siis niitä.

Esimerkiksi ennen englannin koetta voit vielä illalla katsoa elokuvan englanninkielisellä tekstityksellä, kuunnella englanninkielistä musiikkia, tai lukea englanninkielisiä sarjakuvia, niin alitajuntasi työskentelee englanniksi vielä yölläkin. Ruotsin kielen kuullunymmärtämistä ja sanavarastoa voit kehittää joka päivä katsomalla FST:n ohjelmia. Voit ottaa tavaksi katsoa jonkun tietyn uutislähetuksen aina FST:ltä.

Kokeessa aloita helpoimmasta tehtävästä. Käytä sanastotehtävissä kurssikirjan sanastoa ja ilmaisuja. Tarkista aukkotehtävissä, että kirjoittamasi ilmaisu sopii tekstiin (persoona, aikamuoto yms). Kielioppitehtävissä voit kirjoittaa muistisääntöjä marginaaliin. Jos kokeeseen kuuluu kirjoitelma, osoita että hallitset kurssilla oppimaasi sanastoa ja ilmaisuja käytännössä.


Matematiikan kokeeseen valmistautuminen


Laske, laske ja laske! Kerrattuasi kaavat, määritelmät, lausekkeet ja muut keskeiset asiat, käy läpi kaikki kirjan tyyppiesimerkit ratkaisuineen. Laske sitten vanhoja kotitehtäviä uudelleen (erityisesti ne


joita et



kurssin aikana osannut) ja tarkista vastaukset. Tee kertaustehtävät ja harjoittele myös kustantajan verkkosivuilla. Harjoittele tarvittaessa lisää abitreeneissä, mistä löydät apua kaikkiin pitkän ja lyhyen


matematiikan kursseihin.

Pitkä matematiikka: http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/73

Lyhyt matematiikka: http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/14

Kokeessa lue kaikki tehtävät läpi ja tee heti muistiinpanoja mahdollisista oivalluksista. Aloita helpoimmasta tehtävästä. Lue tehtävä vielä kerran ja pohdi mikä on ongelma, mitä kysytään ja mitä tietoa on annettu. Minkälaiseen tulokseen suunnilleen luulisit päätyväsi? Laskettuasi tarkista vielä ratkaisu ja mieti onko se ylipäätään mahdollinen. Tarkista vielä mittayksiköt, suureet, desimaalit, lukuarvot jne. Vastasitko kaikkeen mitä kysytään?



Reaalikokeeseen valmistautuminen

Teithän kurssin aikana hyvät muistiinpanot opiskeltavasta asiasta. Lue koealue ja muistiinpanosi läpi, tutki kuvat ja kaaviot ja tarkista että osaat keskeiset käsitteet, säännöt, kaavat ja määritelmät. Kertaa sitten kaverin kanssa suullisesti: avatkaa kirja sisällysluettelon kohdalta ja kertokaa toisillenne vuorotellen kunkin kappaleen keskeiset asiat ulkoa muistellen. Yrittäkää miettiä miten asiat liittyvät toisiinsa ,mikä on kokonaisuudessa keskeistä ja mihin aiemmin oppimaanne asia liittyy.

Lue kokeessa kaikki kysymykset ensin huolellisesti läpi ja aloita itsellesi helpoimmista tehtävistä. Tarkista että olet ymmärtänyt kysymyksen oikein ja jaa kysymys osiin (esim. käsitteiden määrittely, syy-seuraussuhteet, johtopäätökset). Onko tehtävänä arvioida, pohtia vai verrata? Suunnittele koevastauksesi ensin suttupaperille esimerkiksi miellekarttaa käyttäen, jolloin hahmotat mitkä ovat pääasioita ja mitkä sivuasioita. Vastauksesi tulee olla vähintään kolmeen kappaleeseen jaettu täsmällinen ja johdonmukainen teksti. Vastauksen osat ovat johdanto, käsittely ja lopetus. Käsittelykappaleita voi olla useita, sillä jokainen asiakokonaisuus kirjoitetaan omaksi kappaleekseen. On hienoa, jos pystyt päättämään vastauksesi omaan pohdintaan, mutta muista pysyä silloinkin tosiasioissa. Jos oma pohdinta ja laajempaan kokonaisuuteen sitominen tuntuvat vaikeilta, voit aina päättää lyhyeen tiivistelmään ko. asiasta. Muotoile asia kuitenkin toisin kuin mitä aiemmin olet kirjoittanut. Voit liittää vastaukseen kaavioita ja kuvia selitysteksteineen, mutta muista että ne vain täydentävät vastauksen tekstiä (paitsi jos vastaukseksi on nimenomaan pyydetty piirrosta).

Muista jättää tekstiisi reilut sivumarginaalit, äläkä kirjoita sivun ensimmäiselle/viimeiselle riville. Kirjoita selkeällä käsialalla.